Ryhmämme oli kooltaan 39 henkeä. Katselimme Pallas-Ounastunturin ruskaa viikon ajan (8.-15.9.) ja lopputoteamus oli kaikilla sama: ruska oli komea kaikilta osin. Puuruskan keltaisuus ja maaruskan monivärisyys synnyttivät sellaisen paletin, että siellä jäyhinkin jäi sitä pakostakin ihailemaan.

Ryhmässämme oli myös geologian ammattilainen ja hän opasti meitä katselemaan tuntureita myös siitä näkökulmasta, mitä ne kertovat alueen syntyhistoriasta. Noilla tunturialueilla on selvät viitteet tuliperäisestä toiminnasta. Se oli minulle uusia havainto.

Irrottautuminen viikoksi arjen rutiineista on tällaisen matkan suuri helpottaja. Mieli vapautuu, akut lataantuvat ja aina osa ongelmistakin jää tunturiin. Kun näin käy, niin silloin on varmasti saanut matkan hinnalle vastinetta.

Tulevia matkojani  ovat etelän hiihtoloman aikainen Israelin -matka, pääsiäisen hiihtomatka ja syksyn 2008 ruskamatka. Tule mukaan!