Helsingin Sanomien urheilutoimituksen esimies Ari Pusa kirjoitti 3.2.2010 Helsingin Sanomien Yläkulmassa seuraavasti: "Epo-tunnustus on Myllylän kohdalla tavallaan looginen jatkumo uran ja oman siviilielämän jyrkälle alamäelle".

Käsittämätön lausahdus, sillä kun Myllylä kertoo totuuden toiminnastaan, niin se ei ole "alamäen jatkumo", vaan väärän toiminnan tuominen valoon ja julkisuuteen, siis totuuden kertomista. Tunnetustihan totuus tekee ihmisen sisäisesti vapaaksi. Myllylä teki siis hyvin ja oikein!  Kenen kannnalta olisi ollut parempi, että Myllylä olisi jatkanut asian salaamista?

Salaamalla ja jatkamalla valehtelua, lisätään "sisäistä tunnemyrskyä", jonka Ari Pusa arveli olleen vallalla keskusrikospoliisin kuulusteluissa. Kyllä se varmasti oli ollut vallalla aikaisemminkin ja ehkäpä juuri tuo salaamisen aiheuttama syyllisyys onkin ollut tuomassa turbulenssia Myllylän elämään.

Ari Pusa murehti sitä, että Vancouverin talviolympialaiset alkavat muutaman päivän päästä ja Myllylä menee kertomaan tällaisen Epo -tunnustuksen juuri nyt. Mistä Ari Pusa on huolissaan, ei ainakaan Myllylän hyvinvoinnista.

Minä onnittelen Mika Myllylää, että hän kertoi tämän Epo -kuvion. Mika toimi niin kuin todellinen mies toimii, kun on tehnyt väärin. Joka salailee ja valehtelee joutuu salailemaan ja valehtelemaan tulevaisuudessakin ellei päätä puhua totta. Totuuden puhuminen on täydellinen vastakohta "jyrkälle alamäelle".